Vanhemmat mukana kisamatkalla – ”tämä ei ole vaikeaa, ei todellakaan”

Junioreiden pelatessa matseja, on mukana kisapaikalla yleensä ainakin yksi taustajoukkojen edustaja. Mäenpäiden perheessä kaikki pelaavat sulkkista ja isä-Matti on tuttu näky niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin. Päivät ovat yleensä pitkiä ja matkustaminenkin vie aikaa. Näin tänäkin viikonloppuna Tammisaaressa junnueliitissä. Aina välillä tulee mietittyä, jaksavatko vanhemmat ruljanssia ja jos, niin miten?

Matti ehti kisavalmistautumiskiireissä vielä tätäkin asiaa miettiä ja kertoo omasta roolistaan vanhempana kilpailupaikalla.

maenpaa-noortegp2013
Matti ja Jaakko mailanvalintapuuhassa.

 

Miten saat aikasi kulumaan kilpailumatkoilla?

Tämä ei ole vaikeaa, ei todellakaan!
Ihan perusjuttunahan on tietysti se, että katsoo, että omat lapset osaavat suoriutua: valmistautuminen peliin, varusteet, lämmittelyt, aikataulut, riittävä syöminen, josta pitää vielä helposti teini-ikäisiäkin muistuttaa, ja tietenkin itse pelien seuraaminen joko katsojana, couchina, tai pisteenlaskijana.

Ja ihan liikaa menee tietysti jutellessa muiden vanhempien kanssa. Sulkapallo on silleen myös hieno laji, että hallilla on kisaviikonloppuna paljon vanhempia, joiden kanssa tulee juttuun. Ja puhuttavaa riittää.


Mikä on parasta junnukisoissa?

– No kyllä se on varmaan tuo junnujen tunnekaarten seuraaminen. Eli lyhyenkin ajan sisällä voi yksilöltä havaita mieletöntä innostusta, uskomatonta tsemppiä ja miten se voi kääntyä syvään pettymykseen (ja jopa raivostumiseen), ja kuinka hetken kuluttua ollaankin taas hymyssä suin puuhaamassa jotain äskeisen vastustajan ja muiden kanssa. (ei aina vain kännykkäpelejä vaan myös hippaa tai muuta puuhaa)


Mitä vinkkejä antaisit muille vanhemmille?

– Rohkeasti juttelemaan muiden vanhempien kanssa, ilmapiiri on todella avoin. Vastustajan vanhemmat eivät ole vastustajia, vaan samalla asialla ja tukemassa lapsensa harrastusta.

 

Pelaat myös itse, samoin perheesi. Oletko koskaan laskenut, kuinka monta viikonloppua tulee vietettyä hallilla vuodessa?

Viime kaudella (2015-2016) kisaviikonloppuja tuli ahkerimmalle perheen kisaajalle (15v) yli 20. En ollut ihan kaikissa mukana, mutta varmaan tuo 20 viikonloppua mulle tuli. Lisäksi taisi olla jokunen leiri (äkkiseltään laskettuna 3), joissa jotenkin mukana, esim. apuvalmentajana. Se täytyy sanoa, että ne viikonloput joilloin itsekin pääsi pelaamaan oli vähemmän rankkoja kuin ne, joissa keskittyi muihin — mistähän se johtu 🙂

 

 

…eihän tämä ole vaikeaa, ei todellakaan.
Nähdään kisoissa.